Juthbackan historia

Juthbackan kartanolla on Topeliuksen lapsuudenkodin Kuddnäsin rinnalla suuri symboliarvo Uusikaarlepyyläisille ja Uudenkaarlepyyn kaupungille. Perehtyessä kartanon historiaan on helppo ymmärtää miksi näin on. Juthbackalla on tärkeä rooli. Kun katsoo historiaa, kartano ja sen toiminta on moneen otteeseen näyttänyt jo menetetyltä, mutta aina kuvaan on astunut ytittäjähenkinen tulisielu, joka suurella sydämellä ja innolla sekä kovalla työllä on pelastanut kartanon ja saanut tominnan taas oikeille raiteille.

Juthbackan historia ulottuu aina 1600-luvun keskivaiheille. Zacharias Topelius on ymmärrettävistä syistä monesti se henkilö, johon huomio kiinnittyy, kun Juthbackan kartanon jo 350 vuotta kestänyttä historiaa tutkitaan. Mutta tarina kätkee sisälleen monta muutakin merkittävää, mielenkiintoista ja valovoimaista persoonaa. Ei sovi unohtaa Woldemar Backmania, lääkäriä ja kirurgia, joka oli mukana perustamassa Malmin sairaalaa Pietarsaareen ja joka yhdessä vaimonsa Elisabethin kanssa teki uraauurtavia tekoja sairaanhoidon hyväksi Pohjanmaalla ja Suomessa.

Merkille pantavaa on myös se, että Juthbackan omistajina on esiintynyt myös useampia sotilaita. Ehkä ansiokkain oli Hauptman Johan Persson Forsman, joka soti Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaan joukoissa. Juthbackan historiaan kuuluu myös mustia ja vaikeita jaksoja. Venäläiset polttivat Juthbackan perustuksia myöten suuren vihan aikana ja kun tilanne oli pahin 1840-luvun laman aikana Juthbacka toimi kodittomien perheiden turva- ja majapaikkana.

Juthbackan kartano on vuosien mittaan ollut yli 25 henkilön omistuksessa. Vuodesta 2003 kartanon ja alueen omistaa Juthbackan säätiö ja tavoitteena on nyt kehittää ja rakentaa Juthbackasta arvostettu ja merkittävä kulttuurikokonaisuus.

Kartano on ensi kädessä uusikaarlepyyläisten keidas, joka tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön ja kokonaisuuden, jota tulee säilyttää ja kehittää ja etenkin hyödyntää.

Tilannimi Juthbacka mainitaan ensimmäistä kertoja henkikirjoissa vuonna 1654. Ensimmäisenä omistajana pidetään kuitenkin Uudenkaarlepyyn ensimmäistä pormestaria Gabriel Ljungsonia, joka sivutoimenaan hoiti maatiloja Uudessakaarlepyyssä. Ljungson muutettua pois kartanosta tilalla on ollut monta omistajaa, muun muuassa Hauptman Johan Persson Forsman, luutnantti Carl Backman ja Woldemar & Elisabeth BAckman. Kartano poltettiin Isovihan aikana vuonna 1714, nykyinen kartano rakennettiin vuonna 1821. 1940-luvulla kartanossa asui Elsie Söderström ja hän kylvi ajatuksen siitä, että Juthbackasta tehtäisiin lomakoti. Vuonna 1951 avattiin ovet niin sanotulle Äidin lepoon.

Syksyllä 2003 perustettiin Juthbackan säätiö jonka tehtävänä on säilyttä ja kehittää kartanomiljöötä ja tukea toimintaa, joka liittyy tilan historiaan, kulttuuriin ja ympäristöön. Yksi keskeinen tavoite on tehdä Juthbackasta tärkeä kulttuurikeskus Pohjanmaalle. Juthbackan korjaus- ja uudistustyö aloitettiin syksyllä 2003, tavoitteeksi asetettiin klassisen kartanomiljöön ja menneiden aikojen loiston palauttaminen.

Peruskorjattu Juthbackan kartanovihittiin uudelleen käyttöön keväällä 2006. Lopputulos on kerrassaan fantastinen kokonaisuus ja keskus, jolta tulevaisuudessa voidaan odottaa pajon.